Tässä onkin kulunut lähes kuukausi, blogin päivityksen suhteen. Joku voisi luulla että hommat on jätetty sikseen, mutta ehei! Lähinnä mitään kummempaa kerrottavaa ei ole ollut. Pientä puuhastelua vaan maaluksen osalta. Myös pihaa on pitänyt siistiä ja grillailla!
Eli siis toukokuussa kun kelit lämpenivät alkoi myös piha kivasti kuivumaan. Roskia on tullut kerättyä sekä haravalla että ilman. Myös myyjä on hakenut muutaman kuorman tavaroitaan pois. Pihan ja varsinkin ajotien kuivuminen on kyllä kestänyt kauan. Harkinnassa olisi salaojitus samalla kun sadevesi systeemit asentelee. Siinä onkin urakkaa, koska rännejäkin talossa on vain noin kaksi metriä...jäljellä, eli siis kaikki pitää asentaa uusiksi.

Yläkerran makuuhuoneessa siis viimekuun puolella seinät saivat jo pohjamaalin ja katto valkoisen pinnan. Yhdessä seinässähän oli myös maalaustapetti. Sen pintaan oli tarkoitus saada tummempi sävy kuin muihin seiniin. Pitkällisen harkinnan jälkeen päädyin beige-vaaleanruskea ja tummepi ruskea, sävyihin. En tiedä mistä moinen sävy, mutta maalattavaa pintaa on siinämäärin vähän että jos ei miellytä niin sitten hakemaan uudet maalit. Maalin tarpeeksi tuli arvioitua 3+1l joka piti suht hyvin paikkansa. Mutta maalin sävyn kanssa oli hiukan ongelmaa, eli ensimmäinen maalaus päätyseinään ei tuottanut toivottua tulosta. Vaikutti aivan siltä kuin kaikissa seinissä olisi samaa maalia, mutta päädyssä olisi unohtunut sekottaa maalit ennen hommaa, jotenka sävy oli eri. Lisäksi paikoitellen piti vetästä toista kerrosta maalia, mutta sehän jopa loppui kesken. Päätin sitten ratkaista homma niin että hankin litran tummenpaa maalia. Sen kun sai pintaan niin jopas muuttui näkymä. Seinien sävyä voisi kuvailla sanoin: vanilijakastike ja suklaavanukas, vaikka kyseessä ei keittiö olekkaan.
Alla olevissa kuvissa vasemmalla lopullinen tulos, oikealla ensimmäisellä sävyllä maalattuna.
Maalaus oli aika lämmintä touhua kun ulkona mittari lähenteli +25 astetta. Suurin osa säädyllisistä kesävaatteistani taitaa vielä olla säkeissä ja laatikoissa autotallissa.

Grillauksesta
Grillaus tai ruoan valmistaminen avotulta hyväksikäyttäen, ulkona, on niin tärkeä asia että saakoon tähän tekstiin oikeen oman otsikon.
Pihalla olevaa grillkatosta on tullut muutamaan otteeseen käytettyä, mutta kun tuli hankittua muurinpohjapannu niin hommaan tuli lisää mielenkiintoa. Tulisijassa oli n 40cm halkaisijaltaan oleva pyöreä pidike tai teline. Siihen tietenkin sopi 45cm pannu kuin kola rommiin! Säästötalosta hankittuna hintakaan ei päätä huimannut. Mukana oli jopa suomenkieliset käyttö ohjeet! Niiden mukaan sitten toimin vuorotellen kuumentaen ja pesten pannua. Lopuksi öljysin sen vielä kerran kuumentaen. Ylimääräisiä öljyjä tuli valutettua kuumaan hiillokseen, jolloin aika hienot tuli- ja savuefektit täyttivät grillikatoksen.
Pannulla on viikon sisään paistettu mm. porsaan ulko- ja sisäfilepihvejä, nakkeja, makkaraa, kasviksia, lohkoperunoita, kebabpia ja tietenkin muurinpohjalettuja! Suurin osa ruoasta on ihan onnistunut mutta myös joukossa on hiukan mustuneita elintarvikkeita. Lisäksi havaisin että sekavihannekset ovat herkästi syttyviä! Perunoiden paistamisen jälkeen lisäsin öljyä pannulle ja heitin kuumenemaan pussillisen vihanneksia jolloinka pannusta rävähti ilmoille puolimetriset liekit! Kyseessä olevat kasvikset saivat sellaisen käsittelyn että niitä voi ihan surutta syödä vannoutunut "äijäkin" pelkäämättä leimaantumista viherpiiperoksi, hipiksi tai muuksi metroseksuaaliseksi kasvissyöjäksi.
"- Nää on kato hei grillattu polttamalla, eikä mitää vesihaudutettuja lötköjä".
Pieni esteettinen virhe grillikatoksessa on, eli ovi on juuri vanhojen likakaivojen kansien päällä, tai siis niitä kohden. Tarkoituksena olisi nostaa ja pyöräyttää koko kesä hell`s kitchen yhden kulman verran. Tulisijasta sai huomatavasti tehokkaamman kun poisti siitä kolmatta ämpäriä tuhkaa ja asetteli pohjalle muutaman tiilisikiven. Myöskään ympäristöön leviävä kuumuus ei ole niin paha kuin aikaisemmin, eli pihviä pääsee kääntämään muutoinkin kun asbestipukuun pukeutuneena.