Maailman tilanteesta ja tomaateista!
Täytyy tässä oikeen ottaa kantaa kun uutisissa viime aikoina on käsitelty lähinnä kahta asiaa. Japanin tsunamia ja Libyaa. Vaikka lupailinkin ettei tässä rakentamisesta puhuta, niin hiukan asiaa sivuan. Molemmilla asioilla kun sattuu ehkä olemaan vaikutusta omakotiasujalle ja rakentajalle. Libyassa kun alkoivat kähinöimään niin firmat Muamar sedältä lopettivat öljyn ostamisen, siis kauppasaarto -tyyppistä toimintaa alkoivat harrastamaan. Siitähän sitten raakaöljyn hinta lähti nousemaan. Käsitykseni mukaan muut öljyntuottajat sitten nostivat tuotantomäärää ettei hinta ihan pilviin pompsahtaisi. Bensa ja diisseli on siitä mielenkiintoisa että jos raakaöljyn hinta nousee niin samantien jo huoltoaseman tankeissa olevien valmiiden litkujen hintoja nostetaan. Eli se kallistunut raakaöljy on vasta matkalla kohti lähintä satamaa niin jo aikoja sitten valmistetun tuotteen hinta nousee. Onneksi ei kaikki kauppatavarat hinnoitella samoin, olis se melkoinen homma marketissa vaihtaa vaikka kaikkien viljatuotteiden hinnat kun vehnän hinta nousee tai laskee. Mutta oikeasti, eräät elintarvikkeet, joidenka valmistuksessa, tai siis kasvatuksessa, öljyllä on suuri osuus, vaihtavat hintaa sen mukaan mikä on oöjyn hinta. Tällä tarkoitan tietenkin suomalaisia kasvihuone kasviksia, erityisesti tomaatteja. Tomaatti kun sattuu vaatimaan eniten lämpöä, eli siis eniten öljyä. Kesällähän nämä kotimaiset kasvikset ovat suht edullisia, mutta talvella hinta nousee kuin raketti uutenavuotena. Oikeasti jos joku vielä on kuvitellut että kotimaiset kasvikset, erityisesti tomaatit, ovat ns. ekologisempia kuin esim. espanjasta lennätetyt niin sen luulon voi unohtaa. Nimittäin ympärivuotisesti viljellyn suomalaisen tomaattikilon hiilijalanjälki on 5-7kg kun taas rekalla tai lentokoneella Espanjasta rahdatulle kilolle taas tulee n. puolenkilon hiilijalanjälki. Tutkimusten mukaan muuten suomalaisen LUOMU tomaatin jälki on vielä suurempi! Jos jotain kiinnostaa taas asia enempi niin lukee vaikka täältä.
Jos nyt kuitenkin vielä palaan tuohon öljyn hintaan, niin Japanissa sattunut järistys ja tsunami taas laski öljyn hintaa. No miksiköhän? Syynä tietenkin se että Japanin energian kulutus laski hetkellisesti aika rajusti. Mihinkäs sitä sähköä nyt käyttäisi, kun ei ole enää työpaikkaa tai kotia. Pidemmällä tähtäimellä luutavasti taas jälleenrakennus nostaa öljyn kulutusta ja niin ollen hintaa. Sama jälleenrakennus saattaa myös nostaa rakenustarvikkeiden hintaa suomessakin! Ei silleen että Fukusiman pojat tulisivat ja Ristiinan Rautian ostaisivat tyhjäksi betoni tarvikkeista kun sellaista sarkofagia alkavat rakentamaan reaktorin ympärille. Käsittääkseni suomesta on jonkinverran sahatavaran vientiä sekä ihan talojen vientiä kaukoitään. On se tuo maailman politiikka jännää, miten se vaikuttaa. Pari yötä olen muuten kalareissulla yöpynyt autiotuvassa, jota ei olisi olemassa ilman aikoinaan tapahtunutta Korean sotaa. Puun hinta nimitäin nousi koko maailmassa, sitä myöten alkoi silloinen metsähallitus kartoittamaan uusia, aiemmin hakkaamattomia alueita lapissakin ja rakensi valmiiksi ns. leimuukämppiä. No sota loppui ja hakkuut peruttiin mutta kämppä jäi.
Energiaa menee..ja tulee
Meikäläisen talohan lämpenee enimmäkseen sähköllä, tai puilla, vaikea sanoa kummasta tänä talvena on lämpö tullut. Sähkön hinta nousi jo hiukan ja on ehkä nousemassa enemmänkin, kiitos taas Libyan ja Japanin tilanteen. Enää ei sähkölasku yllätä meikäläistä! Tulee meinaan etäluettava mittari parin vko kuluttua. Ei kyllä tasauslasku muutenkaan ole päässyt yllättämään eikä pääse. Johtuen siitä että laskin tuossa ensimmäisen asuinvuoteni kulutuksen, noin 10 000Kwh! Eli tuplasti sen mitä on arvioitu, joka taas tarkoittaa usean satasen tasauslaskua, mutta eipä ylläyä, kun sen jo on laskeskellut! Toisaalta kulutus on vieläkin n. 2/3 siitä mitä tuonkokoisessa sähkölämmitteisessä talossa on niinkuin laskennallisesti.
Jotain kiitostakin pitää sähköyhtiölle tässä laittaa. Nimittäin viimeisessä asiakas lehdessä oli juttua takan sytytyksestä. Ongelmanahan on ollut se että takka savuttelee välilä sisälle, varsinkin sytytäessä. Hiukan noloa on myöntää että SÄHKÖyhtiön lehdestä opin oikean sytytys menetelmän. Homma siis toimi niin että ensin ladotaan 2-4 kerrosta halkoja ristiin, tai minulla vinottain kun ei tulipesän syvyys riitä. Sitten päälle pari pinetä puuta, olen käyttänyt laudan paloja siihen. Puiden väliin sytykkeet ja niin kasa alkaa palamaan päältäpäin. Hiljalleen syttyessä lämmittää piippua ja pinkka palaa yli kaksi tuntia jonka jälkeen lisätään halkoa tai odotellaan hiilloksen hiipumista. Aikaisemmin, jos sattui saamaan sytytettyä niin ettei savua tupruttanut sisälle, niin palohälytin alkoi laulamaan hoosiannaa kun lisäystä varten luukut aukaisi. Nyt ei tarvi luukkuja takassa availla ennen ensimmäistä puun lisäämistä, joka siis tapahtuu vasta parituntia sytyttämisen jälkeen. Onhan tuo savu kuitenkin välillä haissut, jopa siinä määrin että töihin tullessa tietävät kollegat milloin olen puilla lämmittänyt...Kun pitää olla niin utelias ja varmistaa että "palaahan se nyt kunnolla".
Lämmityskausi alkaa onneksi lähestyä loppuaan ja ulkoilman lämpötila on päivisin jo plussalla. Viime keväänähän oli ongelmana eteisen katon kautta esille pyrkivä vesi. Tänä talvena ei eteisen katonalle ole jäätä ilmestynyt, vaikka päällä sitä on riittänyt. En tiedä onko eristeistä ollut apua, mitä tuli tukittua vanhan katon ja uuden kuistin väliin vaiko onko tuuletus ollut parempi, kun kuistin luukku ollut koko talven maassa. Tuossa paripäivää takaperin lueskelin kun joku asiantuntija kertoili lehdessä että ilmojen lämmetessä katot ovat vaarassa. Asiastahan kiinnostuin ja luin artikkelin tarkasti. Homma on suurinpiirtein niin että katoilla on paljon lunta ja sen paino lisääntyy ilman lämmetessä. Pariin kertaan jutun luin, mutta minulle ei tullut selväksi mistä sille lumelle tulee sitä painoa. Okei, no kuutio märkää suojalunta painaa enemmän mitä kuutio kuivaa pakkaslunta. Mutta jos lunta tai vettä ei sada niin eihän se lumen määrä tai paino lisäänny siellä katolla. Käsittääkseni lumi sitoo kovin huonosti itseensä ilmankosteutta ja lisäksi plussakeleillä sitä: a) valuu vetenä alas, b) pieniä määriä haihtuu auringon lämmöstä. Yritin etsiä k.o artikkelia linkittääkseni sen tänne, mutta ehkä toimituskin oli huomannut asiavirheen ja poistanut kirjoituksen.
Varautumista pahempiin aikoihin
Japanin tilanne ja lähinnä muutamat pikkuongelmat ydinvoimalassa saivat suomessakin kansan takajaloilleen. Samassa kun luin joditablettien hamstrauksesta ja siitä kuinka taloyhtiöidne seinille on ilmestynyt huolestuneiden kansalaisten lappuja tuli mieleeni uutta käyttöä vanhalle maakellarille. Teen siitä pienen väestönsuojan. Uusi ulko-ovi, vahvaa terästä ja parempi sisäovi. Niiden väliin sitten jonkilainen ilmanpuhdistus systeemi. Muutama sata litraa vettä, kuivamuonia, säilykkeitä, taskulamppuja ja parit laverit. Ydinlaskumalta ei välttämättä harva betonikuori suojaa ja mietin erilaisia vaihtoehtoja suojan maksimoimiseksi. Otavan metallilta olisi ehkä ostettavissa teräslevyjä, mutta niiden suoja säteilyä vastaan on myös heikko. Lyijy suojaisi ehkä parhaiten, mutta sen hinta on kova ja saatavuus heikko, väittävät vieläpä myrkylliseksi ja vaaralliseksi jos itse valaa. Onneksi kollega Antti "Kyy" ratkaisi suojaus ongelman edullisesti ja yksinkertaisesti! Hankitaan tarvittava määrä SA-INT mallisia sadeviittoja joilla kellari päällystetään ja eteiseen havuja millä sitten laskeuma voidaan puhdistaa. Kaikki asepalveluksen käyneethän tietävät että SA sadeviitta tulee kiskaista niskaan kun ydinräjähdys tapahtuu ja havuilla sitten laskeuma puhdistettaan ennen taistelun jatkamista. Niin ja en minä itselleni väestön suojaa ajatellut vaan senhän voisi vuokrata tuottoisasti. Eli kun bunkkeri on valmis niin länkkäriin tai viikkosiin ilmoitusta:
"Vuokrataan atomikestävä pommisuoja 1-2hlö. Varausmaksu 500e/kk, käyttömaksu kriisitilanteessa 150e/pv. Vesi ja sähkö sisältyy hintaan"
Elikkäs kun kokoa on noin vähän niin ainoastaan pari henkeä sinne mahtuisi. Varausmaksun maksaneet pääsisivät sitten tarpeen tullen viettämään aikaa bunkkeriin. Pienenä porkkanana voisi vielä luvata että käyttömaksun tarvii maksaa vasta sitten kun uloskirjautuu kellarista. Luulevat tekevänsä hyvät kaupat kun vuokraaja itse jää maanpinnalle ja mahdollisesti ei ole enää perimässä maksuja. Myönnettäkööt että homma toimii jos ei satu ihan oikeasti tulemaan mitään laskeumaa tai pamahdusta, tai sitten on kökötettävä itse hetken aikaa sadeviitan alla. No käsittääkseni turva-ala monelta osin perustuukin varautumiseen.
Täytyykin alkaa seurailemaan milloin on SA huutokauppoja tai sitten käydä penkomassa jossain liikkeessä, siis niitä sadeviittoja. Sitä ennen täytyy tyytyä ulkomaan vaihtoehtoihin, joita voi ihmetellä vaikka täällä.
Tällaista, joutavaa höpinää tällekertaa. Pistetään nyt tuohon vielä muutama kuva kevään ku(u)mista suojaus trendeistä.
